Käytiin Pommin kanssa ekassa pentunäyttelyssä harjoittelemassa tulevia koitoksia varten. Ja olikin hyvä harjoitus.

Pommia pikkaisen arvelutti kaikuva halli. Eniten kuitenkin se oli hämillään kaikista niistä räkyttävistä koirista. Ei pieni poika voinut tajuta, miksi ne niin haukkuivat. Sisääntullessa piti vähäsen "sanoa" yhdelle vastaantulevalle koiruudelle. Siitä tuli kuitenkin emännältä nuhteita ja sisällä sitten oltiinkin kiltisti.

Kehässä iso setä tuli vierelle ja kävi kopeloimassa peräpäätä. Pommi olisi mieluusti vetänyt sukukalleudet alleen piiloon, mutta emäntä peeveli piti poitsun seisomassa. Nolo tilanne. Juokseminen oli kaunista ja sitä harjoiteltiinkin oikein kolmen kierroksen verran. Tuomarin pöydän edessä seisominen onnistui suhteellisen hyvin. Pommi on niin rauhallinen - hötkyily ei kuulu sen tapoihin.

Parasta kuitenkin oli, kun päästiin kehästä emännän repun luo turvaan. Pommi taisi tuumata, että koiranäyttelyt ovat kivoja, kunhan niitä koiria ei olisi ;-) Ihmisiä se meni ihan omatoimisesti haistelemaan eikä väistellyt, kun joku alkoi sitä silittää. Koirat sitävastoin kierrettiin niin kaukaa kuin näyttelyhallissa nyt on mahdollista.

Seuraavaan näyttelyyn on jo ilmoittauduttu... niin, että treenit jatkuu.