Oltiin lauantaina Stellan kanssa Järvenpäässä agiliitämässä. Kahdesta startista tuloksena hyvä hylly ja surkea tulos. Ekassa radassa väännettiin rataa mallikkaasti puoleenväliin asti. Sitten Stella tipahti tai (mielestäni) hyppäsi kesken kaiken pois keinulta. Siitä vitonen, mutta päätin ottaa myös hyllyn. Elikkä vein koiran takaisin keinulle ja vaadin siltä kunnon alastulon. Sitten mentiinkin suorinta reittiä maaliin. Toisella radalla varoin 2. esteen takaa häämöttävää puomin alkua niin, että en tajunnut 3. esteen toisella puolella olevan keinun vetävän myös. Niinpä Stella teki kunniakierroksen hypyn ympäri. Kun kerran keinua ei saanut ekaksi tehdä, niin siitäkin taidettiin ottaa kielto. ja vielä kaiken huipuksi puomin alastulosta unohtui kontakti. Se oli kyllä minun moka, kun en käskyttänyt ja näin jo aika päiviä, että Stella aikoo vetää sen yli.

Mutta ilma oli ihana ja kisaajien määräkin oli ihan sopiva. Mikäs meidän oli siellä olla. Ja alan tajuta vihdoinkin, miten kolmosissa pitää Stellaa ohjata, jos aikoo nollatuloksia saada.

Sunnuntaina vaihdoin käynnin Backaksen puutarhamessuilla Minnan pentusiin. Otin Stellan mukaan, vaikka ei se pentuja päässyt edes haistamaan. Laku on sen verran tiukka Stellan suhteen, että tytteli sai odottaa suurimman osan aikaa auton perällä. Pääsi se sentään aluksi juoksemaan Millin ja Maken kanssa sekä myöhemmin vieraisilla olevien Lukan ja Rommin kanssa.

Kotia tultuamme vaihdettiin autooni kesärenkaat. Sen jälkeen otin Pommin ja menimme alas "nurmikentälle" treenaamaan tokoa.

Se menikin tosi hyvin. Pommi oli paikallaan makuussa sen aikaa, kun kasasin ruutua merkkeineen ja nauhoineen. Makuulla olo on Pommille helppoa, samoin se on ollut aina Stellalle. Sitten Pommi pääsi ottamaan ruudun. Otin sen useammasta suunnasta ja pituudelta. Joka kerta se meni tosi vauhdilla ruutuun ja kääntyi nopeasti keskellä jääden seisomaan. Tosi ihanan näköistä.

Seuraamisessa käytän kainalossa lelua (patukka tms.). Sekin ihan ok suoritus. Yritän saada intoa tekemiseen, ja tänään sitä olikin aikalailla. Sitten otettiin metallinoutoa. Metalli on vähän hankala Pommille, mutta nyt tein sen innostaen enkä vielä liikkeenä. Se lähtikin metallikapulan perään innolla ja toi sen vauhdilla takaisin, tosin ote oli vähän niin ja näin, mutta parani kertra kerralla. Valitettavasti löin metallikapulalla Pommia poskipieleen, kun se yllättäen syöksyi eteeni. Se kiljahti ja olin varma, että siihen tyssäsi metallinouto. Mitä vielä, yhtä innokkaasti se sen nouti. Niinpä kerran se sai suorittaa metallinoudon ihan oikeana liikkeenä. Yes!

Olen jokusen kertaa ottanut sille tunnaria, mutta sen ideaa se ei ole vielä tajunnut. Harjoitellaan lisää, kyllä se lamppu syttyy - yleensä Pommi tajuaa asiat varsin nopeasti.