Pommi teloi eilen itsensä leikkiessään Stellan kanssa. Emme nähneet tapahtumaa, joten ei ole tietoa, törmäsikö Stella Pommiin, törmäsikö Pommi kuistin rakenteisiin tai puihin vai liukastuiko se jään päällä. Joka tapauksessa se oli yli vuorokauden todella kipeä. Ei liikkunut, itki, ei mennyt edes juomaan vettä. Onneksi sain sen juomaan hiukan, ettei ihan nestehukkaan joutunut.

Tänään vein sen eläinlääkärille. Laitettiin varmuudeksi kuonokoppa tai mikä se nailoninen onkaan, mutta ei sitä olisi kait tarvinnut olla. Pommi ei reagoinut mihinkään mitenkään. Varmuudeksi tsekattiin anaalirauhasetkin ja siinä se tosin veti perää alaspäin. Muutoin melkein väittäisin sen nauttineen tilanteesta ja venytyksistä. Lääkäri kävi läpi jokaisen lihaksen ja taivutteli kaikki nivelet. Paineli selkärangan ja nosteli sieltä sun täältä. Otettin vielä virtsanäyte ja meikäläisen kädet olivat täynnä koiran pissaa. Olipa kivaa yrittää napata uroksen suihkusta näyte kuppiin. Ei siinäkään muuta ollut kuin liikaa väkevyyttä juomattomuuden takia.

Nyt kaveri liikkuu paremmin. Sitä näkyy sattuvan ylösnousut esim. portaita pitkin ja äkkinäisiä liikkeeitä on nyt varottava. Silloin voi tulla kiljahdus. Syötän sille jonkun aika kipulääkettä ja toivotaan, että tämä menee ohi säikähdyksellä.

Stella oli tauon jälkeen paimentamassa. Eka rata oli aika sählinkiä. Toiselle radalle päätin kokeilla räminäpurkkia ja se olikin oiva ratkaisu. Nyt oli tytsi tosi kuuliainen. Ei sählännyt ja hakukaaren (vasen, oikea) jälkeen pysähtyi ekasta käskystä aivan oikeaan paikkaan. Pariin otteeseen purkki kyllä lensi, sillä koira oli unohtaa maahanmenon. Nättiä menoa tämä toinen kuitenkin kokonaisuudessaan oli ja saatin kiva treeni koirankin mielestä. Stellaa täytyy alkaa pitää etäänpänä laumasta, sillä on tapana mennä haistelemaan lampaiden perää eivätkä lampaat pidä siitä. Kyllä Stellukasta vielä paimen tulee.