Vuosia olin terve kuin pukki. En saanut edes kunnon nuhaa. Nyt jo kaksi talvea on mennyt, että olen saanut flunssan. Tämä viimekertainen tuntuu olevan tosi epeli.

Olen ollut kipeänä viime perjantaista alkaen. Kurkku on ollut ajoittain niin kipeä, että on pitänyt turvautua vahvoihin kipulääkkeisiin. Juuri kun luulen, että nyt alkaa helpottaa, niin kurkkukipu tulee uudestaan. Kaikki kanavat taitaa olla paksua räkää täynnä, joka ei ensin tahdo tulla ulos, mutta sitten tulee yhtä-äkkiä tuutin täydeltä. Kaiken huipuksi tänään aloin oksentaa kuin pikkukakarat yskänkohtausten yhteydessä. Koko viikko olisi pitänyt tehdä töitä kiireellä. Sunnuntaina on edessä työmatka Ostravaan. Pelottaa ajatella niitä laskuja ja nousuja, mitenkähän korvieni käy?

Koiratkin olivat päivän verran omituisia. Stella ja Midi oksentelivat limaa yhtenä päivänä, Midi vielä seuraavanakin ja oli 2-3 päivää syömättä. Nyt se tuntuu olevan kunnossa.

Sitä vastoin tuo sairaanhoitaja-Stella saisi kanssa saada jonkun pöpön, joka rauhoittaisi sitä. Honey on yleensäkin huolissaan, kun yskin. Nyt Stella työntää kuononsa naamaani tai kaulalleni, kun yskin ja yrittää hoivailla. Kun menen sängyn päälle, se tulee puolittain päälle ja yrittää putsata naamani. Samalla se seisoo hiusteni päällä ja tunnen sen jokaisen hännän heilautuksen kivuliaasti omassa päänahassani. Tämä hoitsu ei ole niitä hellavaraisempia. Se ei suostu nukkumaan hiljaa vieressäni, vaan koko aika pitää nuolla ja liikkua ja tutkailla mitä teen.

Nyt laitoin koirat Midiä lukuunottamatta ulos ja aion mennä sängyn päälle lepäämään - ilman yhtään hoitajaa!