perjantai, 22. tammikuu 2016

Seca eka vuosi

Se iloinen asia, josta viime maaliskuussa mainitsin, oli uusin koiramme Seca.

Seca eli Daniel's Laguna Seca on Saksasta Suomeen tullut sporttinen, energinen, itsepäinen, ahne, miellyttämishaluinen, syötävän ihana australianpaimenkoiranarttu.

Seca20160121b.jpg

Secan päälaji tulee olemaan paimennus, mutta toko, agility ja vesipelastuskin ovat mukana kuvioissa.

maanantai, 13. huhtikuu 2015

Vuosi vierähti

Hyvä luoja sentään, olen kirjoittanut edellisen kerran tasan vuosi sitten kuulumisia. Tässä välissä on ehtinyt tapahtua aika paljon.

Surullisinta, nytkin heti tulee vedet silmiin, oli päätös luopua Pommista, minun kultamussukastani. Vaikka näyttikin, että kaikki alkaa jo rauhoittua ja kivut ovat kurissa, kun koira ei syönyt rannettaan, se räjähteli jälleen muille perheen koirille. Päätöksen sinetöi sen aiheeton karkaus Jaden päälle. Tutkimuksista huolimatta ei selvinnyt, mikä Pommia vaivasi ja mikä aivan selvästi aiheutti sille ajoittain kipuja. Niinpä Pommi poistui keskuudestamme lokakuun ensimmäisenä päivänä. Yksin sen vein lääkärille ja yksin kannoin sen huopaan käärittynä takaisin autoon. Pommi lepää nyt tuolla nurmikkoalueen laitamilla Midin vieressä. Ylihuomenna olisi tullut kahdeksan vuotta täyteen. Kunhan kesä tulee, istutan molemmille pojille omat ruusupensaat.

Stella kunnostautui siinä vihoviimeisessä vesipelastuskokeessa, johon olin sen ilmoittanut. Olin päättänyt jo lopettaa sen kanssa kisaamisen. Lauantaina ensin lähes täydellinen suoritus, mutta viimeisessä liikkeessä päättikin rantautua kesken kaiken, ykkönen meni sivu suun. Seuraavana päivänä se teki täydellisen virheettömän suorituksen ja siitä tuli vesipelastusvalio VPVA. Nyt ollaan pidetty taukoa harrastuksista, mutta koska Stella on niin vireä, ilmoittauduimme rally-tokon kurssille. Mennään pitämään hauskaa tämän 11v ikinuoren ikäneidon kanssa.

Jade suoritti luonnetestin liehuvin lipuin. Sekään ei ole ihan niin pehmis kuin mitä siitä päälle päin voisi olettaa. Perinteisessä paimennuksessa edettiin nopeammin kuin odotin. Ensin Jade suoritti PAIM2:n ja saipa vielä ns. ykköstuloksen ylimmästä luokasta ja PAIM3-koularin. Talven aikana ollaan treenattu harvakseltaan, mutta nyt tiivistetään tahtia, kun päästään laitumille. Jaden kanssa ollaan molemmat harjoiteltu tiukkojen paikkojen tilanteita ja sitä, että koira malttaa pysyä paikoillaan/asemissaan, kun niin sanon. Tavoitteena on paimennusvalion titteli, mutta saa nähdä kauanko siihen menee aikaa. Tokossa kisaamme edelleen, mutta nyt on aika laittaa koira kuriin ja tehdä sille selväksi, että myös kokeessa pitää kaikki tehdä kuten treeneissä. Pikkaisen alkaa olla prinsessassa kuningattaren ( = Stellan) elkeitä. Jääkautta pukkaa neidille!

Iloista odotusta on ilmassa, mutta siitä sitten myöhemmin :-)

sunnuntai, 13. huhtikuu 2014

Muutoksia harrastusrintamalla

Hups sentään, tuleepa kirjoitettua harvakseltaan tänne blogiin. En kuitenkaan lupaa parantaa tapojani.

Koirarintamalla tein hivenen muutoksia. Koska tottelevaisuuskokeissa en enää jaksanut hakata päätä seinään Stellan viimeisen ykköstuloksen metsästyksessä Erikoisvoittajaluokassa, lopetin Stellan tokot kokonaan. Harmittaa ihan tajuttomasti, että koira osaa liikkeet, tekee ne mielellään treeneissä - myös kisatreeneissä, mutta itse kokeessa heittäytyy ihan zombieksi. Eikä syynä ole enää minun jännitys, koska en ole pitkään aikaan jännittänyt itse.

Vepessä Stella kisaa vielä ihan kesän alussa, mutta sitten sekin saa jäädä.

Jade on tottelevaisuuskokeissa kivunnut Voittajaluokkaan asti. Nyt aiemmasta periaatteestani poiketen olen aloittanut VOI:ssa kisaamisen jo ennen kuin tiedän koiran osaavan kaikki liikkeet takuuvarmasti ykköstuloksen arvoisesti. Lähdinkin nyt hakemaan koiralle kokemusta ja itselle oppeja siitä, miten koira toimii erilaisilla alustoille ja erilaisissa paikoissa. Eipä se niistä piitannut sen kummemmin, joten hyvä juttu. Ylisosiaalisuus ja liikkeiden välit (se kun ei olla tekemässä tiettyä liikettä) ovat meidän ongelmamme vielä. Malttia odotellessa...

Tämän kesän voisi ristiä paimennuskesäksi. Olimme pitkästä aikaa ankkoja paimentamassa. Koska se on vihdoinkin kykenevä poispäinajoon ( = pystyy olemaan tuomatta laumaa minulle), ankkojen paimennus alkoi näyttää siltä, miltä sen pitääkin. Pieneen radan keskiosan häkkiin emme vielä osaa ankkoja ajaa, mutta harjoitellaan sitäkin ajan kanssa.
Muutoin paimennus etenee hyvin. Kesällä yritämme päästä pariin perinteisen paimennuksen kokeeseen, että saataisiin kakkosluokka läpäistyä ja voisimme korkata ylimmän luokan ensi vuonna. Osallistumme lisäksi useampiin paimennuskursseihin kesän aikana, tarjolla on lampaita, nautoja ja ankkoja eri paikoissa.

Pommi nauttii kotikoiran elämästä. Se viettää ensi viikolla 7-vuotissynttäreitään. Nyt on mennyt pitkä aika, ettei ole tullut sanomista Stellan ja Pommin välillä. Onkohan ikä pehmentänyt Pommia?
Toisinaan näyttää myös siltä, että Pommi väistelee Jadea. Nuorin onkin varsinainen pyryharakka hyppien ja riekkuen vanhempien koirien nenille. Se kyllä loppuu aika nopsaan, kun isommat muistuttavat murahduksella kakaraa. 

lauantai, 16. maaliskuu 2013

Omaa aikaa!

Vilkas vuosi on takana. Aussien JTO-päivitys on pitänyt minutkin kiireisenä, vaikka olinkin siinä vain se "organisoija" ja stilisoija. Onneksi se projekti on minun osaltani päätöksessä.

Tein loppuvuodesta päätöksen, että vuonna 2013 en ota yhtään vastuutehtävää itselleni. Ainoa, jonka olin jo luvannut, oli oman seuran tokon ilmoittautumisrumban hoitaminen. Se oli onneksi jo tammikuussa. Oman seuran tokoissa toimin liikkurina tänä vuonna, mutta yhdessäkään toko/vepekokeessa en ole koetoimitsija. Pakko hengähtää välillä.

Sain pojaltani Nikolta syntymäpäivälahjaksi uudet kotisivut Wordpressillä. Kiitos Niko! Nyt kun vielä saisi tekstit päivitetyiksi ja sitten voisi perehtyä WordPressin saloihin paremmin.

Koerintamalla sinnittelen Stellan TOKOn EVL:n ykköstulosten kanssa, ne kun lipuu aina ohi. Vepestäkin puuttuisi vielä se viimeinen ykkönen. Vielä olisi ainakin kaksi kautta koiralla aikaa saada projektit päätökseen. Meillä nämä asiat otetaankin pitkän kaavan kautta.

Jaden kanssa aloitettiin tokoura maaliskuun alussa ykköstuloksella. Se on niin keskeneräinen vielä, että ei parane hötkyillä. Antaa koiran kasvaa ja kehittyä henkisesti. Niinpä mennään rauhassa luokkia ylös koulutustunnukseen asti kunnes näyttää siltä, että pentu/kakara-aika on vihdoinkin ohi.

torstai, 17. toukokuu 2012

Päivitystä

Onpas mennyt aikaa edellisestä päivityksestä. Mitään dramaattista ei ole tapahtunut, mitä emäntä vaan haukkoo happea kaiken liiallisen tekemisen alla. Pitää viisastua ja olla lupautumatta enää mihinkään - tai ainakin lähes mihinkään.

Jade on kasvanut kooltaan lähes Stellan korkuiseksi. Se on kuitenkin vielä surkean kapea ja rimpula, mutta jo nyt tyttömäisempi kuin romuluinen Stella oli aikanaan. Olemme olleet kahdessa pentunäyttelyssä ihan huvin vuoksi ja siksi, että Jade saisi kokemuksia niistäkin. Seuraava näytelmä on sitten oma erkkari.

Paimennusta ollaan treenattu kaikkien kolmen kanssa. Nyt Jade saa aina treenin ja toisen treenin saa vuorotellen Pommi ja Stella. Yritän saada Jadelle opetettua mm. pitkää hakukaarta niin, että voisi sen joskus kisoihin laittaa. Jade on todella yllättänyt hyvillä paimennustaipumuksiltaan. Kaikki kolme koiraa ovat erilaisia paimennuksessa.

Kiireiden keskellä olen laiminlyönyt pahasti sekä Stellan että Jaden toko-opetukset. Jaden kanssa käydään Turussa oppia saamasa ja nyt kun vielä saan parit vepekokeet "toimitetuksi", keskityn molempien kanssa tokoon. Toki yritän saada Stellalle sen puuttuvan ykkösen voittajasta ja VPVA-tittelin. Jaden kanssa olen aloittanut agilityn ja uimistaitoakin pitäisi alkaa hankkia.

Pommilta vietiin sukukalleudet viime viikolla. Toivotaan, että operaation myötä siitä tulisi hivenen suotuisampi muita koiria kohtaan.