Voi taivas, että on kylmää. Kun lähdin tänään paimennuksesta kotiin, näytti auton mittari -28 astetta. Ja tietty Webasto sanoi työsuhteen irti eilen aamulla. Onneksi takuuaika loppuu vasta ensi tiistaina

Olimme siis paimentamassa kolmatta kertaa lampaita Stellan kanssa. Illan aikana pääsee lampaita pyörittelemään kaksi kertaa. Stellaa sytytellään vielä eli sitä ei painosteta käskyillä eikä vaadita liikoja.

Harjoituksessa pyrittiin tänään lisäämään Stellan omaa aloite- ja päätöskykyä. Käytännössä se tarkoitti sittä, että se sai pyöriä lampaiden ympäri pitämällä ne kasassa, kun samanaikaisesti liikuttiin johonkin suuntaan. Suunta oli joko suoraan päästä päähän tai siksak-kuviolla päästä päähän. Selvästikään Stella ei tänään kysynyt minulta enää niin paljon kuin viimeksi ja sen kiinnostus pysyi lampaissa jopa siitä huolimatta, että kepillä katkaisin sen kierron ja ohjasin sen kiertämään toista suuntaa. Ensimmäisellä treenikerralla se töni lampaita - parempi kai sanoa, että törmäsi tahallaan - jotta sai ne liikkumaan. Toisella kertaa se jopa yritti näpätä niitä takamuksesta.

Totuttelimme myös seinän ja lampaiden väliin työntymistä. Stellaa ei hirvitä mennä lampaiden sekaan sen enempää edestä kuin takaapäin. Ajoittain se kävi omatoimisesti irtauttamassa lampaita seinästä/häkin reunasta, mutta aika ajoin jouduin sitä auttamaan. On se aika rohkea tytsi. Jotta kaikki ei näyttäisi ihan niin helposti sujuneelta, kerrottakoon, että pariin otteeseen tarvitsimme kokeneemman apua lampaiden irrottamiseksi seinästä. Ne olivat päättäneet pysyä tiukasti paikallaan.

Seuraava paimennuskerta on parin viikon päästä.

Editoin Pommin MH-videota ja otin siitä muutaman snapshotin. Kuvat eivät ole tarkkoja, mutta niistä käy ilmi, mikä viilipytty tuo koira oikeasti on.

Ekana haalari: pari askelta taakse, vilkaisu yleisöön tyylillä "näkeekö kaikki varmasti?" ja sitten tutkimaan tilanne. Aikaa ei mennyt kuin pari sekunttia koko juttuun.

Seuraavana rämisevä laite. Lähes sama kuin haalari, mutta nyt koira ei viitsinyt kuikuilla yleisön perään. Aikaa ei tässäkään liiemmin tuhlattu.

Sitten takaa-ajosta kuva. Pommia ei pahemmin kiinnostanut liikkuva lelu, mutta tokihan lato piti sisältä käydä tutkimassa - kahteen kertaan.

Aaveet aiheuttivat melkoisen haukkuryöpyn. Tässä polleena vastaanottamassa lakanaporukkaa.

Stellukan kanssa oltiin jälleen agiliitämässä Liedossa. Kokeilin edelleen niin äänetöntä ohjausta kuin tässä vaiheessa on mahdollista kokeilla. Tuloksena heti kaksi tulosta: 5 ja 15. Stella on todella paljon tarkempi näin ja virheet tulevat edelleen vain minun omasta mokasta.

Näinkin lyhyen ajan kuluessa olen huomannut, että hiljainen ohjaus on minullekin paljon mukavampaa. Siten on helpompi keskittyä. Nähtävästi en osaa ajatella selkeästi, jos hihkun käskyjä samaan aikaan.

Tänään kisattiin Stellan kanssa Liedossa agilitya maksi-kolmosissa. Tuloksena virheetön rata agility-radalla ja 7. sija 43 koiran joukossa.

Ekana oli hyppyrata, josta tuli hylly radan loppupuolella. Ohjaukseni oli myöhässä ja Stella pääsi ohittamaan yhden esteen ja syöksymään takana olevaan putkeen. Muurin palaset lentelivät alkutaipaleella, taisin kääntää omaa kroppaani sekunnin osan liian aikaisin seuraavaan esteeseen ja Stella kaiketi alkoi kääntymään jo muurin päällä. Tuo koira ei sitten anna yhtään virhettäni anteeksi.

Agiradalla tehtiin tarkempaa työtä. Puomi mentiin kaksi kertaa ja A-este kerran. Parasta oli, ettei tullut yhtään kontaktivirhettä. Tosin noiden varmistamisessa paloi myös aikaa. Olihan silläkin radalla pari jännää paikkaa, mutta päästiin virheittä maaliin mielestäni kohtuu ajallakin.

Treeneissä aion opetella äänettömän ohjaustavan Stellan kanssa. Se toimii ilman sanallisia käskyjä huomattavasti paremmin eikä varmaan pienin syy ole se, että itse olen skarpimpi ja eläydyn ohjaukseen paremmin. Saa nähdä, koska meillä on eka äänetön kisastartti.

Olimme Stellan kanssa toisella paimennustreenillämme. Tänään meillä oli kaksi eri viiden lampaan laumaa käytössä. Eka lauma oli vähän jähmeä, olivat olleet jo sen verran käytössä sinä päivänä, etteivät enää välittäneet liikkua. Toinen lauma oli taas aika elävää porukkaa.

Stellalta pääsi kaksi kertaa turhautunut haukku, joka on todella harvinaista sille työtä tehdessä. Stellaa vielä herätellään ja kyllähän se herää Se alkaa jo totella minun keppiohjausta. Nyt minun pitää välillä antaa sen kiertää kokonaan lauma ja välillä taas pitää se lauman takana ajamassa. Ajoittain se saa itsenäisesti hakea lauman minulle. Huomasin, että jos itse pysähdyn, sekin pysähtyy. Oma liike tulee säilyä kaiken aikaa, jos haluan sen liikkuvan. Keppiohjaus täytyy myös pitää loogisena eli keppi on aina sillä estävällä puolella (=paine). Sinänsä helppoa loppujen lopuksi, kun olen muutenkin tottunut ohjaamaan Stellaa omalla liikkeellä mm. agilityssa ja vepessä. Tässä on tuo keppi uutena tekijänä mukana.

Stella oli nyt aika innoissaan hommasta, selvästi se nauttii siitä, vaikkei vielä oikein tiedä, mitä sen pitäisi tehdä. Välillä haku ja kaarrot sujuvat hyvin - oikeinkin hyvin, ja välillä taas eivät onnistu sitten millään. No ei kait kahden kerran jälkeen voi vielä muuta olettaakaan. Seuraava treeni on kuukauden päästä, ellei sitten päästä johonkin ryhmään jo sitä ennen. Sitten kait aletaankin oikeasti kouluttaa sitä.

Vuoden ja kauden eka hiihtolenkki on nyt tehty. Minun piti hiihtää jo perjantaina, mutta kenties torstaisesta paimennuksesta saadusta heinäpölystä ja jo hivenen nuhaisesta lähtötilanteestani johtuen vietin perjantaipäivän vuoroin palellen ja lähes hikoillen. Yritin myös yskiä keuhkoja pihalle. Onneksi nuha ja yskä rauhoittuivat. Haettiin myös Jorman auto Sellosta, jonne se jäi, kun poliisit sulkivat kauppakeskuksen ampumisen takia. Ei ollut parkkisakkoa.

Eilen puhdistin suksien pohjat edellisen vuoden mönjästä. Se kävikin työstä. Käytän pitoteippiä ja taisi olla vikatikki ottaa suksia sisälle lämpiämään. Nimittäin teippi oli ällön sitkeää ja jouduin käyttämään todella paljon puhdistusainetta, että sain pohjan puhtaaksi. Edes sikli ei tehonnut. Vedin pohjaan uuden pitoteipin ja jätin sukset muutoin pohjustamatta. Lopuksi puhdistaessani välineitä vedin metallisella siklillä vielä vasemman peukalonpään auki.

Tänään sitten kävin hiihtämässä viiden kilsan lenkin. Minulla on kaksi mahdollista hiihtopaikkaa, joissa molemmissa on valaistu 3km latu sekä valaisematon 5km lenkki. Lähempänä olevassa 5km lenkillä on todella mahtavan kokoinen ylämäki ja pidemmällä olevassa taasen latu ainakin tänään oli hivenen huonokuntoinen ja paikoin puut liian lähellä. Se aiheuttaa ylimääräistä sydämentykytystä vauhdikkaissa alamäissä ja niitä seuraavissa kurveissa. Taidan tästä lähtien käyttää Keräkankaretta Pusulan puolella, siellä on selkeämmät ladut. Vaikka ihan maalla asunkin ei täällä voi hiihtää, koska lumi ei peitä peltoja ja metsäaluetta riittävästi.

Koirien kanssa en ole Stellan torstaista paimennusta lukuunottamatta tehnyt mitään - siis, jos ei lasketa satunnaisia iltaisin toistuvia minuutin tokojuttuja treenaamiseksi. Vähän on huono omatunto Pommin treenaamisen suhteen. Kunhan saadaan pyhät ohi niin otetaanpa itseä niskasta kiinni.  Stellalle olen harjoitellut metallikapulan hakemista ennen ruokailua ja Pommille kaukokäskyjä sekä seuraamista ja kääntymisiä.

Pompulalla oli vaihteeksi tiukka pipo eilen. Se oli katsomassa keittiössä Jorman ja Nikon kokkailua. Stella juoksi paikalle vauhdilla ja vielä vauhdikkaammin Pommi pyöräytti sen ja sittenhän oli  "huutaminen" täydessä vauhdissa. Niko parka jäi jalkoihin ja jompikumpi koirista oli kalauttanut hampaansa Nikon pohkeeseen. Paskanahat siinä oli kasassa yhdestä kohtaa, ei sen kummempaa. Vaikka Nikolla on aika karvaiset jalat, eivät karvat silti taida suojata kuten koiran karva. Sitten vaan ovi auki ja Pommille karjaisu ULOS. Se lähti samantien häpeämään tarhaan ja Stella perässä sen näköisenä, että sekin oli tehnyt jotain pahaa. Mitä tarhaan katselin niin näytti siltä, että Stella antoi isosiskon kädestä Pommille. Hassua, että ulkona Stella on ehdoton pomo, mutta sisällä Pommi näyttää Stellalle kaapin paikan. Tosin se taas ei sovi meille ja sen Pommikin saa joka kerta huomata. Onneksi Pompulan "posahdukset" ovat jo aika harvassa ja koskaan niistä ei ole tullut reikiä Stellaan. Kunhan huutavat toisilleen ja näyttävät hurjilta. Machoilua!

Pompula on ihan mahdoton vinkulelujen perään. Ne saivat Stellan kanssa vinkulelut ja Pommi on ihan taivaassa, kun saa lelun vinkumaan. Se leikkisi sen kanssa vaikka kuinka kauan. Annan lelun sille aina aika ajoin ja otan sen pois ennen kuin se hylkää sen. Ajattelin käyttää vinkulelua myöhemmin treenatessa, kun näyttää, ettei mikään voisi olla sitä parempi palkka.

Tänään minulla oli työpäivä, mutta miehelläni ei ollut. Hän päätti lähteä Selloon ostoksille. Kun kuulin ammuskelusta, soitin heti hänelle tarkastaakseni tilanteen. Hän ei ollut kuullut mitään, onneksi ei ollut ehtinyt Prisman puolelle. Muutamaa minuuttia myöhemmin soitti ja sanoi, että kaikkia ajetaan ulos. Lopulta kävi niin, että lähdin töistä puoli yhdeltä "pelastamaan" miestäni. Hänen autonsa jäi parkkihalliin, koska sinne ei päästetty. Täytyy lähteä hakemaan autoa huomenna tai lauantaina. Toivottavasti ei odota parkkisakko ikkunassa. Se olisi kyllä kohtuutonta.

Nyt illalla käytiin Stellan kanssa paimentamassa. Se meni odotettua paremmin, vaikka ollaan me kaksi aika tumpeloita. Mutta hauskaa se oli, se on pakko myöntää. Varasin heti lisää iltatreenikertoja ajalle 01-04/2010. Muut koirat olivat tosi innoissaan meidän hajuista kotiintullessa. Pommin töpön heilutus ei tahtonut pysähtyä millään, kun se imi hajua käsistäni.

Hauskaa Uutta Vuotta kaikille.

Toivotan kaikille blogini vierailijoille

Oikein Hyvää Joulua 2009 

ja 

Menestystä Vuodelle 2010 

Tänään tokoiltiin puolentoista vuoden tauon jälkeen Stellan kanssa Liedossa. Tuomarina oli Tuija Sere.

Stellalle on pidetty ajoittain melko tiukkaakin asennekasvatusta, koska se vahvaluonteisena narttuna pistää minua kokeessa kuusi nolla. Se on saanut joitakin etuja takaisin, mutta edelleen sen elämä on etuudettomampaa kuin aiemmin. Lisäksi olen nyt ihan hiljattain alkanut (vasta!) vaatimaan siltä täysin oikeaa suoritusta sinne-päin-suorituksen sijaan.

Eli itse kokeeseen. Stellalle sopii hallit paremmin, koska niissä sillä ei ole niin paljon seurattavaa - se on yksi asia, joka minun täytyy hoitaa kuntoon eli mitään muuta ei saa edes ajatella kuin tokoa ja minua silloin, kun ollaan kentällä. Siinäpä työsarkaa. Tulos oli parempi kuin odotin, mutta ei tullut ihan se ykkönen jota niin halajan.

• Paikalla makaaminen 9 - pää liikkui aika lailla ja tuli muutamia asennonvaihtojakin lonkalta toiselle. Tuo oli ansaittu pistepudotus.
• Seuraminen 8 - tässä näkyy ohjaajaherkän koiran paineistuminen, kun ohjaaja hermoilee. Tulee vähän epätarkkuutta. Nyt Stella pysyi kyllä pääsääntöisesti juuri oikeassa paikassa sivulla, mutta sivusuunnassa ei paikka pysynyt riittävästi. Yksi perusasento ei ollut kunnollinen.
• Istuminen seuraamisen yhteydessä 9,5 - minusta oli kyllä täysi kymppi, nopea (ei salama) enkä minä himmannut yhtään käskyä antaessa.
• Luoksetulo 6,5 - tämä on meidän murheen paikka. Stella ei malta seisahtua ja olemme tätä liikettä kaikista eniten treenanneet viime aikoina. Teki molemmat pysähdykset, mutta valui molemmissa , etenkin seisomaan jäämisessä.
• Ruutu 9,5 - kolme ekaa koiraa menivät luoksetulon merkeille. Stellakin lähti kaartamaan oikealle, mutta sitten oikaisi ja meni kauniisti keskelle ruutua. Seisahdus ja maahanmeno nätti, mutta se pieni kurvi vei meiltä puoli pinnaa.
• Hyppynouto 7,5 - tämä meni hyvin siihen asti, kun Stella oli paluussa 3 metrin päässä. Silloin seinän takaa kuului rekan torven (kuin laivan sumutorvi) toooosi pitkä tööttöys. Stella seisahtui paikalleen hämillään ja pudotti lopuksi kapulan jalkoihini. Tuomri sanoi huomioivansa tuon melko voimakkaan häiriön, mutta kapula ei olisi saanut siltikään pudota.
• Metallinouto 0 - tätä osasin odottaa, sillä Stella inhoaa metallia ja kylmänä ei ota sitä suuhun.
• Tunnari 9 - haki kauniisti omansa, tarkasti kuitenkin jokaisen. En tiedä tuliko tuo pinnan menetys juuri jokasen haistamisesta vai mistä.
• Kauko-ohjaus 7,5 - meidän toinen ongelmapaikka. Nyt etenemistä ei tullut niin paljon kuin ennen, mutta valitettavasti yksi kaksoiskäsky oli pakko antaa.
• Kokonaisvaikutus 9.
• YHTEENSÄ 250,5 pinnaa eli kakkoistulos    .... ja luokkavoitto!

Kokeesta jä kuitenkin hyvä mieli ja nyt pitääkiin katsoa, mihin seuraavaksi päästäisiin kisaamaan. En muuten jännittänytkään niin paljon kuin aiemmin.

Meillä oli tänään tosi kiva treeni etenkin Pommin kanssa.

Stella oli mukana täysillä, mutta ns. "ampui yli" joissakin asioissa. Esim. tunnarissa intoa on nyt liikaa ja tarkkuus kärsii. Se on kyllä helppo hoitaa kuntoon. Luoksetulon seisominen alkaa sujua pikkuhiljaa - luojan kiitos. Valmistelevassa osassa höpötän sille, että nyt tehdään seisominen ja muistutan tulemaan pian. Ristiriitaista, mutta toimivaa. Kaukokäskyissäkin olen keksinyt pari uutta jippoa: eka on se, että taakse laitetaan palkka ja siihen liittyy käsiliike, jonka pystyn jatkossa tekemään kokeessakin. Toinen on, että seisomisesta istumaan tehdään uudella back-käskyllä, joka vie liikettä taaksepäin. Ruutu tuotti vaihteeksi vaikeuksia. Stella meni koko ajan oikealta ohi eli seisahtui ruudun kohdalle, mutta joko sivulinjalle tai linjan ulkopuolelle. Ei ollut nauhaa tällä kertaa, olisikohan johtunut siitä.

Pommin treenissä asioina oli kaukokäskyt ja seuraaminen. Alussa oli luoksepäästävyys, juoksutarkastus ja paikallaanmakuu. Luoksepäästävyys otetaan vielä siten, että minua tervehditään ekaksi ja sitten vasta Pommia. Hän saa namia "tuomarilta". Nyt pommi ei malttanut pysyä paikallaan vaan otti askeleen eteen, jotta pääsee namien luo nopeammin. Sitä ei yhtään haitannut, vaikka päätä siliteltiin ja muutenkin siinä ropeloitiin samalla. Tuleekohan meille tästä pusuongelma - tuskinpa. Juoksutarkastus meni ok, ei hätkähtänyt pallien ropelointia yhtään, kun samalla sai tutkijalta namia.

Kaukokäskyt (AVO) sujuu hyvin, Pommi ei liiku yhtään. Me otettiin se aika läheltä, ettei tule virheitä. Viimeksi Pommia häiritsi muut paikallaolijat, mutta nyt ei lainkaan. Sitten katsottiin, miten minä harjoittelen seisomisesta istumaan menon, jossa on mahdollisuus virheliikkeeseen. Siinä teen samoin kuin Stellalle eli backilla alas.

Samalla kun mut kävivät kaukot läpi, me teimme omiamme. Otin ALO ja AVO hypyt - ei ongelmaa. Samoin tasamaan nouto ja hyppynouto, hienosti molemmat. Sitten treenattiin myös eteenmenoa ilman pysäytystä, kun oli aikaa. Siinä Pommilla on tosi into lähteä liikkeelle, kun tietää, että lelu odottaa edessä. Pitää vaatia kunnon seuraamista ne muutamat askeleet. ennen  lähetystä. Sitten vielä kiirittiin ja muuten vaan hengailtiin toisten koirien joukossa. Pommi oli ihan outo, se olisi halunnut leikkiä pienen puolitoistavuotiaan uroksen kanssa!!! Eikä se viitsinyt kunnolla rähistä kahdelle "vakivihamiehelle".

Viimeisenä seuraamisharjoitus, jossa koiran piti olla kontaktissa eikä se saanut katsoa vierasta, joka kulki häiritsevästi meidän ympäri. Se oli Pommille outoa, mutta lopuksi se ei enää yrittänyt vilkuilla sivulle. Tätä treeniä pitää tehdä usein ja vieraiden kanssa.